Geologia ja ympäristö

Tukholman metro – Blå linje till Nacka

Tukholman metron sinisen linjan laajennus Kungsträdgårdenista uusina pääteaseminaan Nacka ja Sockeplan. Raidepituus 11 kilometriä, jonka varrelle rakennetaan 5 uutta metroasemaa. Rockplanin vastuualueisiin projektissa on kuulunut Nackan ja Sockenplanin kalliorakennesuunnittelu ja rakennusgeologia sekä Gullmarsplanin, Sofian, Hammarby Kanalin ja Sicklan rakennusgeologiset raportit.

Sinisen linjan laajennuksen rakentaminen alkoi vuonna 2019 ja metron on tarkoitus kulkea Nackaan ja Sockeplaniin asti vuonna 2030.

Kittilän kaivoksen päätaso 900

Kittilän kultakaivoksen huoltotason suunnittelu on tällä hetkellä Rockplanin syvimmällä meren pinnasta käynnissä oleva hanke. Uusi Kittilän kultakaivoksen huoltotason suunnittelu on tällä hetkellä Rockplanin meren pinnasta syvimmällä käynnissä oleva hanke. Uusi kallioon louhittava ja rakennettava huoltotaso sijoittuu 900 metrin syvyyteen ja huoltotasolle tullaan sijoittamaan esimerkiksi varastoja ja sosiaalitiloja. Tulevaisuudessa täällä sijaitsee mahdollisesti Lapin syvimmällä oleva työpaikkaruokala!

Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemäritunnelit

Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemäritunnelit koostuvat puhdistamolle vievästä tulotunnelista sekä puhdistamolta pois vievästä purkutunnelista. Tulo- ja purkutunneleita sekä niihin liittyviä ajotunneleita louhitaan yhteensä noin 20 kilometriä.

Tunneleiden lisäksi urakkaan kuuluvat turvallisuuden kannalta olennaiset huolto- ja varapoistumiskuilut, kallion sisään rakennettava Suomenojan vauhditus- ja tyhjennyspumppaamo maanpäällisine kuilurakennuksineen sekä haastava liittyminen olemassa olevaan meripurkutunneliin. Meripurkutunneli ohjaa puhdistetut jätevedet 15 kilometrin päähän merelle.

Rockplan oli mukana myös yleissuunnitteluvaiheessa, kun uudelle jätevedenpuhdistamolle etsittiin Espoosta sopivaa sijoituskohdetta. Tarkastelussa oli viisi vaihtoehtoista sijoituskohdetta.

Urakoiden on arvioitu valmistuvan kesällä 2021. Vuonna 2022 uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoon, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan alueilta.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos

Maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos rakentuu Olkiluotoon Eurajoelle. Käytetty ydinpolttoaine pakataan kuparikapseleihin, jotka suojaavat polttoainetta mekaaniselta rasitukselta jopa 100 000 vuotta.

Loppusijoitustilat louhitaan 400 metrin syvyyteen Olkiluodon peruskallioon ja loppusijoituskapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleihin porattaviin reikiin. Vakaa kallioperä tarjoaa ydinpolttoaineelle lähes muuttumattomat olosuhteet ja suojaa maanpäällisiltä lämpötilan vaihteluilta.

Louhintatyöt aloitettiin vuonna 2016 ja ydinjätteen loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvulla.

Miltä näyttää 430 metrin syvyydessä? Katso täältä!

Tampereen seudun keskuspuhdistamo

Tampereen seudun keskuspuhdistamon rakentaminen aloitettiin vuonna 2018 ja se on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2024. Tampereen seudun keskuspuhdistamo louhitaan kallioon, jotta puhdistamon käytölle voidaan luoda vakio-olosuhteet, jolloin puhdistusprosessit eivät häiriinny tai hidastu säävaihteluiden vuoksi.  

Suunniteltu keskuspuhdistamo hyödyntää uusimpia puhdistustekniikoita, jotta vesistöön kohdistuva vesistökuormitus voidaan pitää mahdollisimman pienenä. Aktiivilieteprosessia täydennetään hiekkasuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelin ja purkuputken avulla Pyhäjärveen.

Tampereen seudun keskuspuhdistamon louhinnan etenemistä voi seurata Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy:n kehittämän ympäristönseurantajärjestelmä EMO:n (Environmental Monitoring Online) kautta.

Tampereen seudun keskuspuhdistamon suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota sen mahdolliseen laajentamiseen tulevaisuudessa.

Länsimetro

Länsimetro-hanke on ollut yksi viime vuosien kenties puhutuimmista pääkaupunkiseudun hankkeista. 21 kilometrin mittaisesta ja 13 uutta asemaa sisältävästä Länsimetrosta on riittänyt töitä monille suunnittelutoimistoille.

Vuonna 2017 käyttöön otetun ensimmäisen vaiheen Ruoholahti–Matinkylä-osuuden kalliorakenteen pääsuunnittelusta (PS-KAT) vastasi Rockplanin Juha Salmelainen. Ruoholahti–Keilaniemi-osuuden kalliorakennesuunnittelusta vastasi konsulttiyhteenliittymä FKW, jonka muodostavat Finnmap Infra, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd ja WSP Finland Oy.

Länsimetron toisessa vaiheessa, osuudella Matinkylä–Kivenlahti, Rockplan on osa konsulttiryhmä Sigmaa ja vastaa omalta osaltaan Kivenlahden metroaseman kalliorakennesuunnittelusta sekä Kaitaan rakennesuunnittelusta. Konsulttiryhmä Sigman muodostavat Finnmap Infra Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, WSP Finland Oy, Sipti Oy ja Saanio & Riekkola Oy. Toisen vaiheen liikennöinnin on suunniteltu alkavan 2023.